Politiikka kaipaa lisää Susanna Koskia

Kun Kosken esiintyminen työttömän kanssa sai aikaan raivon,  minä olin tyytyväinen. Kuinka helppoa meillä äänestäjillä olisikaan, jos kaikki poliitikot olisivat Kosken kaltaisia ja laukoisivat suoraan mielipiteensä.

Nyt on lähes mahdoton arpoa, kuka tarkoittaa, mitä sanoo. Yksittäiset ehdokkaat ovat samaa massaa puolueiden kanssa. Mieli muuttuu sitä mukaa, ollaanko oppositiossa vai hallituksessa.

Itse olen menettänyt uskoni politiikkaan lähes täysin. Hallitus  ottaa kunnian  talouskasvusta, vaikka on koettanut  toimillaan jarruttaa sitä parhaansa mukaan. Köyhien etua ajetaan puheissa samaan aikaan , kun heiltä surutta leikataan .

Perussuomalaiset on hyvä esimerkki. Ennen viime kesän hajaannusta huudettiin täyttä kurkkua persujen “peukalonjäljistä” ja puolustettiin ministeri Lindströmin aktiivimallia. Oppositiossa nälvitään nyt kaikesta siitä mitä aiemmin kannatettiin.

Toinen esimerkki on demarit. Kummasti oppositiossa arvostellaan hallituksen toimia työttömiä kohtaan, vaikka juuri demarit Filatovin johdolla jo 2006 loivat tämän temppu – ja ilmaistöiden kultakauden sekä vastikkeellisen työttömyysturvan.

Kun kokoomus nyt suunnittelee vastikkeellista sosiaaliturvaa, niin kauhulla odotan , mitä tapahtuu, jos tämän  hetkiset  gallupit pitävät paikkansa ja maata johtaa vaalien jälkeen kokoomus ja demarit. Romutetaanko hyvinvointiyhteiskunta lopullisesti?

Eniten inhottaa kuitenkin se, että poliitikot kykenevät tilanteen mukaan syytämään suustaan ihan  mitä tahansa.  Kerrotaan esimerkiksi, että aktiivimallin ehdot on täyttänyt puolet työttömistä. Sitä ei kerrota, että kelan mukaan aktivoituneiden määrä on ollut sama jo ennen tätä leikkuria. Samoin tehdään  kaikkien asioiden kohdalla ja media uutisoi kyseenalaistamatta tai tutkimatta pitävätkö poliitikkojen väitteet paikkansa vai ovatko ne vain puolitotuuksia.

Moni asia on vienyt uskon politiikkaan. Yksi on siniset. Miten törkeästi meillä pääministeri tuki noiden ilman puoluetta olevien loikkareiden pysymistä hallituksessa. Ja sinisten käytös. Vielä perussuomalaisissa hyödynnettiin kenttäväkeä ja esitettiin sydänystäviä. Nyt nuo ystävät heitetään romukoppaan ja otetaan uudet hyödylliset idiootit , joiden avulla koetetaan pitää omasta asemasta kiinni.

Olisi paljon reilumpaa, jos asioista uskallettaisiin puhua suoraan. Jos ei välitä kuin hyväosaisista ja ajaa vain heidän etuaan, niin sen voi sanoa , kuten Susanna Koski teki. Jos taas löytyy joku, joka vilpittömästi välittää niistäkin, jotka joutuvat yhteiskunnan tukiin turvautumaan, se olisi hyvä tietää. Näin muidenkin asioiden kohdalla. Äänestysprosenttikin saattaisi nousta, kun poliitikon sanaan voisi luottaa edes sen verran, ettei mieli muutu heti, kun tulee valituksi.

Nyt kun vaalit lähestyvät, ihmisiä johdetaan taas harhaan ja luvataan sellaista, mitä ei edes aiota toteuttaa.

Pidetäänkö äänestäjiä täysin tyhminä vai -vielä pahempaa- olemmeko me?