Onko järkee vai ei?

SAK:n pj Jarkko Eloranta totesi aamun Kalevassa, että hallituksen tulisi panostaa nyt työpaikkojen syntyyn, koska työttömien patistaminen ei tuo yhtään uutta työpaikkaa. Tähän on helppo yhtyä.

Olen jo toistakymmentä vuotta nostanut  asiaa esiin ja itsekin  välillä kyllästyttää toistaa samaa kaavaa, mutta se vain kertoo siitä, että olipa päätöksiä tekemässä kuka tahansa, työllisyyden hoidossa keskitytään sanktioimaan työttömiä.

Nykyinen hallitus otti heti alkumetreillä esiin työnäytteen, joka sai aikaan ihan oikeutetusti kritiikkiä ja lopputulos on melkoinen tussahdus : ilmainen työnäyte sulautettiin nykyiseen työkokeiluun, joka laajennettiin koskemaan kaikkia työttömiä, vaikka tilastot kertovat, että se ei ole tähän astikaan auttanut työllistymisessä kuin noin 12 prosenttia kokeilijoista. Aiemmin tuo kokeilu oli käytössä pitkäaikaistyöttömille, nyt siis kaikille.

Tätä perustellaan nyt sillä, että työtön voi ilmaiseksi käydä näyttämässä osaamistaan työnantajalle. Tässä ei mainita, että tämä ei mitenkään sido työnantajaa tuon kuukauden jälkeen palkkaamaan kyseistä kokeilijaa.

Pointti onkin, että jos työnantajalla ei ole tarvetta tai varaa palkata uutta työntekijää, ei hän sitä myöskään tee, vaikka työtön kävisi antamassa miten upean työnäytteen tahansa.

Onko kohta tilanne, että työttömät kiertävät työkokeilupaikasta toiseen antamassa näytettä osaamisestaan, mutta kun työnantajalla ei todellisuudessa ole tarvetta palkata, työttömälle jää käteen vain rivi merkintöjä cv:hen ja masentunut mieli, kun oma ahkeruus ei tuota tulosta. Tämä jos mikä nujertaa ihmisen.  Kohta voikin olla tilanne, että täysin työkykyisen työttömän ongelmat kasaantuvat , voimat ja usko tulevaan loppuvat ja seuraava polku on kuntouttava työtoiminta.

Näitä erilaisia  “aktivointi”- malleja on vuosien mittaan kehitelty monia. Kaikille yhteistä on ainakin kaksi asiaa: niistä ei makseta palkkaa eivätkä ne yhdenkään tutkimuksen tai tilaston mukaan juurikaan edesauta työllistymisessä.

Hullummaksi tämän tekee vielä se, että työttömän omaa aktiivisuutta koetetaan samaan aikaan rajoittaa.

“Menkää työttömät marjametsään, siellä sitä rahaa kasvaa”, kuuluu vakiovinkki.

Sinne kannattaa sitten mennä salaa, sillä työ-ja elinkeinoministeriön linjauksen mukaan liiallinen marjastus tai sienestys saattaa johtaa työttömyysetuuden menetykseen.

– Jos työmäärä on niin suuri, että kokoaikaisen palkkatyön vastaanottaminen ohelle olisi mahdotonta, silloin henkilön työllistyminen on päätoimista eikä työttömyysturvaan ole oikeutta, vanhempi hallitussihteeri Timo Meling työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo sanomalehti Karjalaisessa.

Olennaista on, että marjanpoiminnalta jäisi teoriassa aikaa myös palkkatyölle – oli sitä tarjolla tai ei.

Työttömän aktiivisuutta ei muutenkaan katsota hyvällä.

Työttömyysetuus saattaa katketa opiskelun, vapaaehtoistyön, talonrakennuksen, remontoinnin tai pienimuotoisen yritystoiminnan aloittamisen vuoksi. Ratkaisu riippuu tilanteesta.

Kun toisaalta keppiä käyttäen määrätään aktivoitumaan ja toisaalta aktiivisuudesta rangaistaan, on työttömän harjoitettava melkoista tasapainoilua toimiakseen oikein.  Herää väkisin kysymys: onko järkee vai ei? No ei ole!

Yleisesti kuulee, kun milloin mitäkin työtä ehdotetaan teetettäväksi työttömillä. Vanhusten ulkoiluttaminen ja viihdyttäminen taitaa olla yksi yleisimmistä.  Koskaan ei ajatella, että jonkun tulisi siitä maksaa palkkaakin. Ei ihminen elä puuhastelulla eikä raskaallakaan työnteolla, jos siitä ei makseta mitään.

Lopetetaan siis työttömien kuritus ja aletaan kurittaa hyväksikäyttäjiä ja niitä , jotka tuon hyväksikäytön lakiesityksillään mahdollistavat.

Näen ihan liikaa nujerrettuja, masennuksesta ja köyhyydestä kärsiviä ihmisiä sen järjestökentän piirissä, missä toimin. Voin sanoa vilpittömästi, että yhtäkään  työkykyistä ja -haluista ei tule rangaista työttömyyden takia ja näin aiheuttaa mielenterveysongelmia.  Näitä työhaluisia kun on kaikkien tutkimusten mukaan reilusti suurin osa työttömistä.  Työministeriössä voitaisiin jatkossa keskittyä siihen, miten niitä työpaikkoja syntyisi lähes puolelle miljoonalle työttömälle.

Sirpa Ahola-Laurila

THT ry hallituksen jäsen
Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuuston jäsen
Oulun seudun päihde-ja mielenterveysneuvoston puheenjohtaja