Aktiivinen työtön – nujerretaan se!

Eräältä nuorelta naiselta loppui hoitovapaa ( lapset 2 ja 4) ja nyt, kun on joutunut ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi, hän haki heti Oulun kaupungin päiväkoteihin töihin. Ilokseen saman tien tärppäsi ja erään päiväkodin johtaja soitti, että tervetuloa haastatteluun. No tyttö meni ja asia eteni. Johtaja ilmoitti, että koska hän on nuorena työnhakijana palkkatukeen oikeutettu, hän pääsee töihin ja kertoi jo, minkä ikäisten lasten ryhmään hän menee.

Kaupunki vaatii ensin kuukauden työkokeilun, mutta tämä oli hakijan mielestä ihan ok.

Johtaja kehotti pyytämään te-toimistosta palkkatukea varten paperit, että asia saadaan etenemään. Tyttö siis soitti te-toimistoon, joka yllättäen ilmoitti, ettei myönnä kokeilujaksoa, kun ei katsonut sitä tarpeelliseksi. He sanoivat, että koska tämä on ammattitutkinnon suorittanut, työkokeilua ei myönnetä.

Koska kyse on kaupungin työpaikasta, minä sitten soitin kaupungin työllisyyspalveluiden päällikölle, joka sanoi, että he ottavat vain vaikeasti työllistyviä. Ammattitutkintokin katsottiin negatiiviseksi asiaksi. Lisäksi, koska kyseessä on henkilö, joka on ollut itse aktiivinen, niin hän ei täytä kriteeriä! Kun kysyin, eikö sillä ole vaikutusta, että hän on ollut pitkään äitiysvapaalla ja kotihoidontuella, vastaus oli, että se ei vaikuta työttömänäoloaikaan.

Erittäin outoa, että työelämästä poissaolo mitataan sillä, minkä tuen varassa olet elänyt.

Jos siis tyttö olisi kotihoidon tuen sijaan ilmottautunut työttömäksi työnhakijaksi, hän olisi nyt pitkäaikaistyötön ja olisi voinut ottaa tuon päiväkotipaikan vastaan.

Lisää outouksia kuulin, kun ihmettelin, miksi päiväkodin johtaja sitten oli luvannut paikan. Tähän työllisyyspalveluiden päällikkö vastasi, että tottakai hän olisi halunnut ammattitaitoisen ja motivoituneen työntekijän. No totta kai! Niin minäkin työnantajana haluaisin. Ja ajatellaanpa vanhempia. Veisivätkö he lapsensa mielummin hoitoon motivoituneelle ja lapsirakkaalle hoitajalle vai te-toimiston määräämälle vaikeasti työllistettävälle, joka ei ole ehkä kiinnostunut koko alasta, saatikka lapsista.

Lisäksi puhelun aikana selvisi, ettei kaupungilla ole aikomustakaan jatkotyöllistää näitä henkilöitä. He ovat muutaman kuukauden palkkatukitöissä ja palaavat kortistoon. Onko tällainen tukirahojen käyttö oikein? Tämä on vain laastari, jolla hoidetaan kuntataloutta.

Jotta ei tule väärinkäsityksiä, niin en missään nimessä vastusta vaikeasti työllistyvien auttamista ja tukemista. Toimin itse yhdistyksessä, jossa ajamme näiden ihmisten etua. Mutta tätä tukemista ei pidä tehdä lyhyen aikaa työttömänä olleiden tai ammattitutkinnon omaavien kustannuksella. Ja sekin jää huomaamatta, etteivät pitkään työttömänä olleet, kuten eivät muutkaan työttömät, ole mikään yhtenäinen joukko, vaan he tarvitsevat erilaisia toimenpiteitä. Osa on täysin kykenevä palkkatöihin, mutta heidät leimataan pelkästään sillä, montako päivää työttömyys on kestänyt. Yhdessä yössä aktiivinen ihminen muuttuu ongelmatapaukseksi, kun tietty määrä työttömänäolopäiviä täyttyy.

Oulussakin on vähän väliä otsikoissa ns. sakkomaksut, joissa kunta maksaa osuuden 200 päivää työttöminä olleiden työmarkkinaosuudesta. Kannattaako järjestelmä luoda niin, että tehdään lisää niitä henkilöitä, joista sakkoja sitten joudutaan maksamaan?

Kuulen vastaavia eimerkkejä viikottain. Suomessa on nyt käynnissä työllisyyspolitiikka, jossa käytännössä nujerretaan aktiiviset työttömät, että päästään pakolla aktivoimaan heitä. Samoin meillä tehdään tukirahojen avulla keinotekoisia työpaikkoja, jotka sitten syövät oikeita palkallisia työpaikkoja.

Lopuksi vielä pakko todeta, että kun useampi media on viime päivinä uutisoinut työttömistä, joille ei työ kelpaa vaan he haluavat elellä työmarkkinatuella, niin työttömyydestä voisi kertoa myös sen toisen puolen. THT: n hallituksen jäsenenä kuulen jatkuvasti tarinoita te-toimiston byrokratiasta, aktiivisuudesta rankaisemisesta ja työllistymisen vaikeudesta. Me kyllä mielellämne annamme lausuntoja, jos toimittajat eivät muualta tietoa osaa kaivaa. Tehkää juttu toimimattomasta järjestelmästä. Jospa silloin päättäjät, jotka tästä ovat vastuussa, joutuisivat siitä myöskin vastaamaan.  Ja vielä lopuksi: kun propagoitte työttömiä vastaan, selvittäkää edes faktat, vaikkapa voimassa olevat lait. Jutut näistä työttömyyspäivärahalla lusmuilevista työttömistä, jotka kieltäytyvät töistä, eivät ole mahdollisia. Nykylain mukaan menettää oikeuden työttömyysetuuteen, jos kieltäytyy töistä tai työvoimapoliittisista toimenpiteistä. Journalistilta luulisi ja toivoisi löytyvän aikaa ja taitoa faktojen tarkistamiseen.